Tieto · Kirjanpitolaki
Kirjanpitolaki - yksinkertaisesti selitetty
Kenen tulee tehdä kirjanpito, miten se tulee tehdä ja miten vuosi päättyy.
Kirjanpitolaissa puhutaan siitä, kuka vastaa kirjanpidosta, mitä tilivuotta sovelletaan, miten käynnissä olevaa kirjanpitoa ja tarkastuksia tulee hoitaa, milloin erät on kirjattava, kuinka kauan kirjanpitotietoja on säilytettävä ja tuleeko vuosi päättyä vuosikertomukseen, tilinpäätökseen vai yksinkertaistettuun tilinpäätökseen. Täältä saat kattavan katsauksen selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, linkit lakitekstiin, kirjanpitolautakunnan neuvot ja BAS-katsauksen säännöistä, kun haluat lukea lisää.
Esimerkki
"Onko minun todellakin säilytettävä kaikki kuitit seitsemän vuoden ajan?"
Kyllä. Asiakirjat on säilytettävä seitsemänteen vuoteen mukaan lukien sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tilikausi päättyi. Se mainitaan luvussa. 7. Kirjanpitolain 2 §.

Sisältö
Siitä, kuka on katettu, miten vuosi päättyy.
Jokainen osa on kirjoitettu selattavaksi, ja linkit lakiin, kun jakso todella sanoo sen, mitä väitämme.
Velvollisuus
Kenen pitää kirjanpitoa, poikkeukset mm. pienempien yhdistysten ja säätiöiden osalta ja mikä tilikausi on voimassa.
Juokseva kirjanpito
Mitä tulee kirjata, pääkirja ja pääkirja, toissijainen kirjanpito, kassamenetelmä ja laskutustapa sekä milloin merkintöjen tulee olla viimeistään.
Taustaa ja arkistot
Mitä vahvistuksen tulee sisältää, milloin yhteinen varmennus riittää ja kuinka kauan ja missä muodossa tietoja on säilytettävä - 1.7.2024 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaan.
Loppuvuodesta
Vuosikertomus, tilinpäätös tai yksinkertaistettu tilinpäätös, raja-arvot ja kirjanpitolautakunnan K-määräykset.
Lailliset säännöt ja hyvät tavat
Laki asettaa puitteet. Hyvä kirjanpitokäytäntö täyttää sen, miten sitä tulee soveltaa.
Useat määräykset kuuluvat yhteen. Aloita kirjanpitolaista ja siirry tilinpäätöslakiin ja kirjanpitolautakuntaan, kun tarvitset tarkennusta.
Kirjanpitolaki
Kirjanpitolaki (1999:1078) säätelee kirjanpitovelvollisten piiriä, tilivuotta, velvoitetta, jatkuvaa kirjanpitoa, tarkastuksia, tilikauden päättymistä ja arkistointia. Lue konsolidoitu teksti Riksdagenissa muutoksineen SFS 2024:342:een.
Tilinpäätöslaki
Milloin vuoden pitää päättyä vuosikertomukseen ja miltä sen pitäisi näyttää, selviää tilinpäätöslaista (1995:1554). Se seuraa luvusta ch. 6. Kirjanpitolain 2 §. Lue ÅRL valtiopäivillä.
Hyvä kirjanpitokäytäntö
Velvollisuus on täytettävä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti, luku. 4. § 2. Sen kehittämisestä vastaa kirjanpitolautakunta, luku. 8. § 1. Tärkein yleisohje kirjanpitoon on BFNAR 2013:2 Kirjanpito.
Muut lait
Myös muut lait vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Arvonlisäverolaki (2023:200) asettaa omat vaatimuksensa laskun sisällölle. Ruotsissa toimiville ulkomaisille yrityksille on voimassa myös ulkomaisia sivuliikkeitä koskeva laki.
BFNAR 2013:2 – yhdeksän lukua kirjanpidosta
Yleistä neuvontaa tulee soveltaa kirjanpitovelvollisiin luonnollisiin henkilöihin, myös K1 mukaan yksinkertaistetun tilinpäätöksen laatijoihin, sekä oikeushenkilöiden koosta riippumatta. Konkurssipesät eivät kata. Jokainen alue alkaa lakitekstillä, jota seuraa yleiset neuvot, kommentit ja esimerkit. Jaksot ovat:
1–3
Sovellus, määritelmät ja kieli. Käynnissä oleva kirjanpito ja sen esittäminen. Kirjanpidon ajoitus, mukaan lukien lykkäys.
4–6
Kiinteistörekisteri. Vahvistukset. Yhteinen vahvistus.
7–9
Kirjanpitotiedot. Arkistointi. Järjestelmän dokumentaatio ja hoitohistoria.
BFNAR 2013:2:n lisäksi hallitus antaa K-säännöt vuoden päättymisestä, mukaan lukien BFNAR 2006:1 ja 2010:1 (K1), BFNAR 2016:10 ja 2017:3 (K2) ja BFNAR 2012:1 (K3). Siellä on myös neuvoja siitä, milloin kirjanpitovelvollisuus päättyy yksityisissä yrityksissä, BFNAR 2004:2. Kaikki yleiset neuvot löytyvät kirjanpitolautakunnasta.
Kirjanpitäjien piiri
Kuka vastaa kirjanpidosta?
Pääsääntö on yksinkertainen. Poikkeukset ja kynnysarvot ovat luvussa. 2. kirjanpitolaki.
Osakeyhtiöt ja useimmat oikeushenkilöt
Lähtökohtana oikeushenkilö on velvollinen pitämään kirjanpitoa, ks. 2. § 1. Tämä koskee osakeyhtiöitä, taloudellisia yhdistyksiä, kauppayhtiöitä ja monia muita muotoja - myös silloin, kun ne eivät harjoittaisi liiketoimintaa.
Yksittäinen yritystoiminta
Liiketoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö on velvollinen suorittamaan kirjanpidon tästä yrityksestä, ks. 2. Kohta 6. Yksityisen asuinkiinteistön vuokraaminen ei ole tässä elinkeinotoimintaa, kun taas liikekiinteistön omistaminen tai käyttö aina lasketaan.
Ulkomaiset yritykset ja henkilöt
Ulkomainen oikeushenkilö, joka harjoittaa liiketoimintaa Ruotsissa sivuliikkeen kautta, on velvollinen kirjanpitoon tästä liiketoiminnasta, Ch. 2. 7 § Sama koskee ulkomailla asuvaa luonnollista henkilöä, joka harjoittaa liiketoimintaa Ruotsissa. Sivukonttorin kirjanpidon tulee olla erillään muusta ulkomaan toiminnasta, luku. 4. § 7. Katso myös ulkomaisista sivuliikkeistä annettu laki.
Poikkeukset ja rajat
Pienemmät yhdistykset ja säätiöt voidaan sulkea pois.
Raja on sama, mutta joitain muotoja vaaditaan aina koosta riippumatta.
Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, uskonnolliset yhteisöt ja tietyt yhteisöt
Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, rekisteröidyt uskonyhteisöt, yhteisöyhdistykset, villieläinten ja kalastuksensuojelualueyhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia, jos omaisuuden arvo ylittää puolitoista miljoonaa kruunua, kpl. 2. 2 § Velvollisuus päättyy, jos arvo viimeisen kolmen tilikauden lopussa on ollut rajaa pienempi. Jos yhdistys harjoittaa kaupallista toimintaa tai on konsernin emoyhtiö, se on velvollinen pitämään kirjanpitoa myös rajan alle.
Säätiöt
Säätiöt ovat kirjanpitovelvollisia, jos varat ylittävät puolitoista miljoonaa kruunua, kpl. 2. Osa 3. Sama kynnys ja sama kolmen vuoden ulospääsy. Tietyt säätiöt ovat aina vastuussa: ne, jotka harjoittavat kaupallista toimintaa, ovat emosäätiöitä, varainhankinta- tai työehtosäätiöitä, valtion, kunnan tai alueen perustamia säätiöitä sekä eläke- ja henkilöstösäätiöitä.
Kuka ei kuulu
Valtiolla, kunnilla, maakunnilla, kunta- ja alueyhdistyksillä ei ole kirjanpitolain mukaista kirjanpitovelvollisuutta. Ei myöskään konkurssipesät tai säätiöt, joiden omaisuutta voidaan käyttää vain tiettyjen luonnollisten henkilöiden hyväksi, ks. 2. § 5. Kuolleita omaisuutta käsitellään luonnollisina henkilöinä, luku. 1. Osa 3.
Omaisuuden arvoa laskettaessa jokainen omaisuus on otettava siihen määrään asti, minkä sen voidaan katsoa olevan kunnossa tavallisissa olosuhteissa tapahtuvassa myynnissä. Ominaisuudet kuitenkin arvostetaan arvioituun arvoon, jos sellainen on olemassa, ch. 2. Osa 4.
3 ch. kirjanpitolaki
Kaksitoista kuukautta – mutta ei aina kalenterivuosia.
Se, mikä tilikausi sinulla on, riippuu yhtiömuodosta. Vuoden vaihtaminen vaatii usein luvan.

Kalenterivuosi pääsääntöisesti
Tilivuoden tulee sisältää kaksitoista kalenterikuukautta, luku. 3 § 1. Luonnollisilla henkilöillä, kauppayhtiöillä, joissa luonnollista henkilöä verotetaan kokonaan tai osittain, ja tietyillä yhteisjohtoisilla oikeushenkilöillä tilivuonna on oltava kalenterivuosi.
Rikkinäinen tilikausi
Muilla yrityksillä voi olla toinen kahdentoista kuukauden vuosi, ns. katkennut tilikausi, ch. 3. 1 jakson kolmas kohta. Samaan konserniin kuuluvilla yrityksillä tulee olla yhteinen tilikausi, luku. 3. § 5. Jos yhtiöllä on useita liiketoimintoja, on käytettävä samaa vuotta kaikille, ks. 3. Osa 4.
Lyhyempää, pidempään ja uudelleenjärjestelyä
Velvoitteen tullessa voimaan tai vuodelle siirtyessä tilikausi voi olla lyhyempi kuin kaksitoista kuukautta tai pidentää enintään kahdeksaantoista kuukauteen. Sitä voidaan myös lyhentää, kun velvoite päättyy, luku. 3. Kohta 3. Tilivuosien vaihtaminen vaatii Skatteverket luvan, paitsi jos vaihdat katkenneesta vuodesta kalenterivuodeksi tai vaihdat yhteiseen vuodeksi luvun mukaisesti. 3. § 4 tai 5, ch. 3 Osa 6.
Skatteverket voi yksittäistapauksessa, jos siihen on erityisiä syitä, sallia, että henkilö, jolla todella pitäisi olla kalenterivuosi, saa toisen kahdentoista kuukauden vuoden, ks. 3. § 2. Jos yritys soveltaa rikkoutunutta vuotta lain vastaisesti, virasto voi määrätä muutoksen kalenterivuodeksi, ks. 3. Osa 7.
Liiketapahtumat ja muut tiedot
Kaikki, mikä muuttaa omaisuutta, on otettava mukaan.
Lisäksi korjaukset ja loppumerkinnät. Määritelmä on luvussa. 1. Osa 2.
Mikä bisnestapahtuma on
Liiketapahtumat ovat kaikki muutoksia yrityksen varallisuuden koostumuksessa ja koostumuksessa, jotka riippuvat sen taloudellisista suhteista ulkomaailmaan. Laissa mainitaan erityisesti tulot ja maksut, kertyneet saamiset ja velat sekä omat rahan, tavaran tai muun liiketoiminnan lisäykset ja nostot, ks. 1. Osa 2.
Kaikki liiketapahtumat on tallennettava jatkuvasti, kappale. 4. § 1. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa asiakkaiden ja toimittajan laskuja, käteismaksuja, palkkoja ja sosiaaliturvamaksuja sekä omistajan talletuksia ja nostoja.
Myös muut kirjanpitokirjaukset kuin liiketapahtumat tulee syöttää samalla tavalla, esimerkiksi korjaukset ja loppukirjaukset, Ch. 5. Kohdat 3 ja 10.
Poikkeus tietyille lahjoille
Saatua lahjaa ei tarvitse kirjata, jos markkina-arvoa on vaikea määrittää, mutta sen voidaan olettaa olevan alhainen, ja tämä on hyvän kirjanpitotavan mukaista, luku. 5. 1 jakson toinen kohta.
Tilinpäätösvelvollisuuden tullessa voimaan tai sen perusteiden muuttuessa yhtiön on viipymättä laadittava avaava tase, luku. 4. Osa 3.

Miten kirjanpito tulee tehdä
Kaksi esitystä samoista tapahtumista.
Rekisteröintijärjestyksen ja systemaattisen järjestyksen tulee yhdessä antaa yleiskuva edistymisestä, tilasta ja tuloksista, luku. 5. § 1.
Pysyvä – ei lukitsemattomassa laskentataulukossa
Kirjanpito tulee tehdä pysyvästi. Tallennettua ei voi poistaa tai tehdä lukukelvottomaksi. Kirjanpitolautakunnan hakemuksen mukaan tapahtumaa ei lasketa varattuksi esimerkiksi Excel eikä ohjelman ennakkoilmoittautumiseen ennen kuin jakso on lukittu. Vaatimus on täytettävä viimeistään silloin, kun tapahtuma on tallennettava. Katso ch. 2 BFNAR 2013:2.
Peruskirjanpito
Peruskirjanpidossa tapahtumat on esitettävä siinä järjestyksessä, jossa ne kirjattiin. Jos alijärjestelmiä on useita, jokaisen osan on näytettävä rekisteröintijärjestyksensä. Tarkoituksena on, että voit tarkistaa, että kaikki postitettavat kohteet on myös postitettu, ch. 5. § 1.
Yleinen kirjanpito
Pääkirja näyttää samat tapahtumat systemaattisessa järjestyksessä, tili kerrallaan. Se on linkki tilinpäätökseen tai vuosikertomukseen. Se, kuinka tarkasti tilikartan tulee olla jaettu, jotta pystyt pitämään yleiskuvan asemasta ja tuloksista, voidaan päättää tapauskohtaisesti.
Jokaisessa merkinnässä viisi tehtävää
BFNAR 2013:2:n mukaan jokaisessa sekä peruskirjan että pääkirjan kirjanpidossa tulee näkyä kirjausjärjestys, tilikausi, varmistusnumero tai vastaava, kirjaus ja kirjattu summa. Jokainen liiketapahtuma on voitava esittää erikseen, jos se ei ole osa yhteistä todentamista.
Yhteyden tulee olla jäljitettävissä
Vahvistuksen ja tallennetun tapahtuman välinen yhteys on voitava vaikeuksitta määrittää, ch. 5. Luku 7. Käytännössä tämä tehdään varmistusnumeroilla, ja usein useilla numerosarjoilla, kun on erillinen kirjanpito.
Sovittelu
Kirjanpito on täsmäytettävä jatkuvasti. Kuinka usein riippuu liiketoimien tyypistä ja yrityksen koosta. Poikkeamat on käsiteltävä ja dokumentoitava, ja miten tämä tulee tehdä, tulee olla selvää rutiineista. Jaksoiminen päätöstapahtumien muodossa tehdään vuoden lopussa, luku. 5. Osa 3.
Rekisterit ja rekisterit
Kun pääkirja ei riitä yleiskatsaukseen.
Varojen, varausten, velkojen ja oman pääoman kirjanpito tulee tarvittaessa määritellä erillisessä kirjanpidossa, luku. 5. Osa 4.
Mitä se tyypillisesti on
Asiakasrekisterit, toimittajarekisterit, tehdasrekisterit, varastolaskenta ja palkkajärjestelmät ovat esimerkkejä sivuttaisesta kirjanpidosta. Osa peruskirjanpidosta voidaan tehdä siellä, ennen kuin tapahtumat kirjataan pääkirjaan.
Kiinteistörekisteri
Käyttöomaisuusrekisteri on erillinen luku BFNAR 2013:2 luvussa 4. Se on toissijainen kirjanpito, jota tarvitaan, jotta voit hallita omaisuutta ja pystyä seuraamaan hankintaa, poistoja ja luovutuksia.
Keräyssuunnitelma
Järjestelmädokumentaatiosta tulee tarvittaessa osoittaa osien välinen yhteys: mitkä esijärjestelmät ovat olemassa, miten varmistusnumerot asetetaan ja miten tapahtumat siirretään pääkirjaan. Sitä kutsutaan usein keräyssuunnitelmaksi, ja se kuvataan luvussa 9. BFNAR 2013:2.
Kun myyntisaamiset ja velat
Kaksi tapaa hallita jatkuvaa kirjanpitoa.
Pääsääntönä on, että tapahtuma kirjataan, kun se tapahtuu. Pienemmät yritykset saattavat joissain tapauksissa odottaa maksun saapumista, ks. 5. Osa 2.

Laskutustapa
Lähtökohtana on, että yritystapahtumat varataan mahdollisimman pian. Saamiset ja velat kirjataan silloin, kun ne syntyvät, tyypillisesti laskun laatimis- tai vastaanottamishetkellä. Se antaa jatkuvan kuvan paikasta, ei vain kassakoneesta.
Käteinen menetelmä
Yritys, jonka vuotuinen liikevaihto on normaalisti enintään kolme miljoonaa kruunua, voi lykätä liiketoimien kirjaamista maksun suorittamiseen asti. Tilikauden lopussa kaikki maksamattomat saatavat ja velat on kuitenkin kirjattava kirjanpitoon, ks. 5 2 jakson kolmas kappale. Poikkeus ei koske erityisten tilinpäätöslakien alaisia luottolaitoksia, arvopaperiyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä.
Kirjanpitolain kassamenetelmä ei ole sama kuin arvonlisäveroilmoitus. Arvonlisäverolaissa on omat säännöt siitä, milloin lähtevä ja saapuva arvonlisävero on kirjattava. Pidä nämä kaksi kappaletta erillään ja lue ilmoituksestasi erityisesti Skatteverket.
Ajoitus ja lykkäys
Käteinen seuraavana työpäivänä. Muut mahdollisimman pian.
Voit lähettää myöhemmin, jos siihen on syytä ja se on hyvän kirjanpitotavan mukaista, Ch. 5. Osa 2. Konkreettiset aikarajat ovat luvussa. 3. BFNAR 2013:2.
Pääsääntö
Kassakuitit ja -maksut tulee kirjata viimeistään seuraavana arkipäivänä sekä pääkirjaan että pääkirjaan. Muut yritystapahtumat tulee varata mahdollisimman pian, eli heti kun sinulla on riittävästi tietoa. Saamisten ja velkojen kirjanpitoa tulee aina lykätä, kunnes lasku tai vastaava on laadittu tai vastaanotettu tai olisi pitänyt olla.
Odotusehdot
Kirjanpidon lykkääminen ei tarkoita, että kaiken pitäisi odottaa. Kirjanpitoa odotettaessa tarkastukset on järjestettävä sitä mukaa, kun ne vastaanotetaan tai kootaan, BFNAR 2013:2 kohta 3.5. Järjestettyjen asiakirjojen perusteella tulisi olla mahdollista varata tapahtumat sekä peruskirjaan että pääkirjaan ilman liiallista lisätyötä.
Oikea tilikausi
Tilikausi on kirjanpitolautakunnan mukaan kalenterikuukausi tai vastaava ajanjakso. Tapahtuman on kuuluttava oikeaan ajanjaksoon, vaikka kirjaat myöhemmin. Kolme kuukautta lykkäävä ei siis saa laittaa kaikkia tapahtumia yhdelle ja samalle päivälle. Sama pätee vuosittaiseen kirjanpitoon: silloin on kaksitoista jaksoa.
BFN:n määrittelemät aikarajat
50 päivää, neljännes tai tilikauden jälkeen.
Limiitit ovat sidoksissa liikevaihtoon ja tarkastusten määrään. Yrityksen muodolla ei pääsääntöisesti ole väliä. Käteistapahtumat rekisteröintijärjestyksessä noudattavat tiukempaa pääsääntöä, ellei sinua koske sertifioidun kassakoneen erityisneuvonta.
50 päivää kuukauden kuluttua
Kirjanpito voidaan lykätä 50 päivään sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana liiketapahtuma sattui, kohta 3.6. Tammikuu tulee tällöin varata viimeistään 20. maaliskuuta. Tämä ei koske kassatulojen ja maksujen peruskirjanpitoa.
Enintään kolme miljoonaa: vuosineljänneksen jälkeen
Jos vuotuinen liikevaihto on normaalisti enintään kolme miljoonaa kruunua, kirjanpito voidaan lykätä 50 päivään sen vuosineljänneksen päättymisestä, jonka aikana tapahtuma tapahtui, kohta 3.7. Tammikuu on tällöin varattava viimeistään 20. toukokuuta. Sama poikkeus käteismaksuille ilmoittautumisjärjestyksessä.
Enintään miljoona: tilikauden jälkeen
Jos vuotuinen liikevaihto on normaalisti enintään miljoona kruunua ja yhteensä enintään 250 liiketapahtumaan liittyviä varmennuksia on yleensä enintään 50 tilivuotta kohden, kirjanpito voidaan lykätä 60 päivään tilikauden päättymisen jälkeen, kohta 3.8. Jos vuodessa ei ole kahtatoista kuukautta, lukua on tarkistettava.
Yksittäiset elinkeinonharjoittajat, jotka täyttävät samat kokoehdot ja jotka eivät suorita sellaisia rajat ylittäviä liiketoimia EU:n sisällä, kuten kappaleessa viitataan. 26. Veromenettelylain 33 a §:n 3.9. Jos sinulla on viive, ota aika mukaan. Hyväksyttyä kassakonetta käyttävien kannattaa lukea saman luvun erityiskohdat: siellä neuvotaan, milloin rekisteriin kirjattujen kassatapahtumien peruskirjanpidonkin on odotettava. Kaikki tämä on BFNAR 2013:2 mukaista hyvää kirjanpitokäytäntöä, ei omia keksittyjä päiviä lakitekstissä.
Valuutta esityksessä
Ruotsin kruunuja tai euroja tietyissä yhtiömuodoissa.
Tapahtumat on voitava esittää yhdessä ja samassa kirjanpitovaluutassa, kpl. 4. Osa 6.
Mitä laki vaatii
Kirjanpitovaluutan tulee olla Ruotsin kruunu. Osakeyhtiöissä, talousyhteisöissä, säästöpankeissa, vakuutusyhtiöissä ja työeläkeyhtiöissä se voi sen sijaan olla euroa. Vaihto voi tapahtua vain uuden tilikauden alussa, ja uusi vaihto sen jälkeen vaatii Skatteverkets luvan.
Kuinka uudelleenlaskenta tehdään
Tämä ei tarkoita, että jokainen erä on kirjattava alusta alkaen kirjanpitovaluutassa. Riittää, että järjestelmä pystyy esittämään liiketapahtuman päivää kohden muunnetun summan. Uudelleenlaskenta tehdään kyseisen päivän spot-kurssin mukaan, jossa on tilaa likiarvolle, joka ei poikkea liikaa, ja erityisillä valuuttasuojaussäännöillä. Tämä käy ilmi BFNAR 2013:2: n kohdista 2.4–2.7.
Toimisto ulkomailla
Ulkomailla sijaitsevan ja itsenäistä johdolla toimivan sivukonttorin kirjanpito voi olla toisessa maassa kirjanpitovaluutaksi hyväksytyssä valuutassa, kpl. 4. 6 §:n neljäs kappale.
Kun jokin meni pieleen
Korjaa niin, että korjaus näkyy - ei pyyhkimällä.
Jos kirjanpitokirjaa korjataan, on ilmoitettava, milloin korjaus on tehty ja kuka sen on tehnyt, ks. 5. Osa 5.
Kirjanpito-ohjelmassa
ATK-kirjanpidossa kirjaus on korjattava erityisellä korjauskirjauksella, joka on dokumentoitava varmentamalla. Siinä pitäisi puhua siitä, mitä korjataan, milloin ja kuka. Korjausvahvistus tallennetaan muiden asiakirjojen joukkoon ja sen numero on merkitty alkuperäiseen vahvistukseen. Se seuraa luvusta ch. 5. BFNAR 2013:2:n kohta 5 ja kohdat 2.17–2.18.
Oikealla ajanjaksolla
Korjauserä kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana virhe havaitaan. Jos ajanjakso on jo lukittu, et voi palata takaisin ja muuttaa sitä. Jos virhe havaitaan ennen jakson päättymistä, korjaus voi kuitenkin kuulua tälle ajanjaksolle.
Manuaalisessa kirjanpidossa
Manuaalisessa kirjanpidossa merkintä voidaan korjata joko erityisellä korjausmerkinnällä tai poistamalla. Poistaminen on mahdollista vain, jos virheellinen merkintä ei ole vaikuttanut yhteenkään kokonaissummaan. Jos sarake on jo laskettu yhteen, korjaus tulee tehdä erillisenä kirjauksena virheen havaitsemisajanjaksolla. Jos vahvistusta korjataan, tulee siitä mainita myös aika ja kenen toimesta, kpl. 5 Osa 9.
Tositteet
Jokainen tapahtuma tarvitsee pohjan, joka voidaan ymmärtää jälkikäteen.
Jos tietoa on vastaanotettu, sitä tulee käyttää varmenteena siinä muodossa, jossa se oli vastaanotettaessa, ks. 5. Osa 6.
Mitä vahvistuksen tulee sisältää
Mukaan ch. 5 Pykälän 7 momentin mukaan varmennuksessa on oltava tiedot siitä, milloin se on laadittu, milloin liiketapahtuma sattui, mihin se viittaa, mitä määrää se koskee ja mitä vastapuolta se koskee. Sen on tarvittaessa annettava myös tiedot asiakirjoista, jotka muodostivat tapahtuman perustan ja missä ne sijaitsevat. Lisäksi siinä on oltava varmistusnumero tai muu tunnistemerkki sekä tiedot, joita tarvitaan yhteyden muodostamiseen kirjanpitokirjaukseen.
Jos vastaanotetusta asiakirjasta puuttuu jokin tieto, voit täydentää sitä - mutta et muuttaa vastaanotettuja tietoja. Osa tiedoista voidaan jättää pois, jos se liittyy vaikeuksiin ja poisjättäminen on hyvän kirjanpitotavan mukaista, Ch. 5. Osa 8.
Arvonlisäverolaki asettaa myös omat vaatimuksensa siitä, mitä laskun tulee sisältää. Kirjanpitolain mukaan riittävä tosite ei siis aina riitä arvonlisäveroon.
Esimerkki
"Voinko heittää pois paperilaskun skannauksen jälkeen?"
Ei automaattisesti. Vastaanotetut asiakirjat on säilytettävä siinä kunnossa tai muodossa, jossa ne olivat vastaanotettaessa, luku. 7. § 1. Tietoja voidaan 1.7.2024 alkaen siirtää ja alkuperäiskappale tuhota vain, jos siirtoon ei liity tietojen muuttumisen tai katoamisen vaaraa, ks. 7 Osa 6.

Viitteen vahvistus
Joskus perustana on kattava sopimus. Tällöin kirjanpito voi perustua erityisesti laadittuun viitetarkastukseen, ks. 5 6 §:n toinen kappale. Sen tulee näyttää, missä alkuperäiset tiedot on tallennettu. Molemmat ovat kirjanpitotietoja.
Vastapuolen tiedot
Vastapuolta koskevien tietojen tulee olla niin selkeitä, että vastapuoli voidaan tunnistaa jälkikäteen. Vastapuolen jättämiseksi pois kirjanpitolautakunnan mukaan ei riitä, että maksu tapahtui toimituksen yhteydessä. Edellytyksenä on, että asiakaskunta on olennaisesti anonyymi eikä yleensä tunnisteta tai tietoja ei kirjata kassakoneisiin tai kassaraportteihin. Määrärajaa ei ole. Jos vastapuoli on asiakas- tai bonusrekisterissä, tietoja ei yleensä voi jättää pois.
Numero ja laskutus
Jokaisessa tarkastuksessa on oltava numero tai muu tunnistemerkki. Putken on oltava katkeamaton jonkin aikaa. Useat sarjat ovat sallittuja, esimerkiksi erillisten liiketoimintojen tapauksessa, kunhan kirjanpito on edelleen nähtävissä. Varmennukseen on kirjattava tarvittaessa, jotta yhteys kirjanpitoon on turvattu. Ennen kirjanpitoa ja sen jälkeen asiakirjat on säilytettävä järjestyksessä, vakuuttavasti ja selkeästi.
Kun useat tapahtumat saavat jakaa tietoja
Samanlaiset tapahtumat voidaan dokumentoida yhdessä.
Mahdollisuus on luvussa. 5. § 6, ja määritelty luvussa. 6. BFNAR 2013:2.
Ryhmälasku ja jatkuvat palvelut
Toistuvia, samankaltaisia liiketapahtumia voidaan yhdistää konsernilaskuksi enintään kuukauden ajalle, esimerkiksi siivous tai toimitukset ruokakaupassa. Ostaja voi käyttää sitä myös yhteisvarmistuksena, jos tapahtumat ovat samanlaisia myös hänelle. Ajan ja tarkalleen, mihin kukin tapahtuma viittaa, sijasta voidaan ilmoittaa ajanjakso ja määrä tai laajuus.
Automaattiset tapahtumat ja yhden päivän tapahtumat
Yhteistä vahvistusta voidaan käyttää myös silloin, kun tapahtumat, kuten korot, vuokrat ja maksut, generoidaan automaattisesti. Sitten on ilmoitettava, milloin vahvistus on laadittu, mihin ajanjaksoon viitataan, tapahtumatyyppi, tapahtumakohtainen summa ja kokonaissumma. Samanlaiset samaan päivään kuuluvat tapahtumat, esimerkiksi palkat palkkalistoilla, voidaan dokumentoida yhdessä.
Käteismyynti
Maksut yhden päivän myynnin aikana käteismaksua vastaan voidaan dokumentoida yhteistarkastuksella, ks. 5. § 6. Tässä yhteydessä luottokortit ja muut sähköiset maksuvälineet rinnastetaan käteiseen. Jos on kassakone, tapahtuma voidaan sisällyttää summasta riippumatta, ja yhteistarkastuksessa tulee tällöin olla tyhjennyskuitti ja tarkistusliuska tai päiväkirjamuisti. Ilman kassakoneita vaihtoehto koskee vain pienempiä summia, ja varmistuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu kassakohtainen kassaraportti, jossa on sijainti ja päivämyynti. Käteinen, kortti ja lasku tulee jakaa.
Todentaminen ei voi olla samanaikaisesti esittelyä rekisteröintijärjestyksessä tai systemaattisessa järjestyksessä. Yhteiseen tarkastukseen kuuluva tarkastusliuska ei siis sinänsä ole peruskirjanpito. Rekisteröinnin aikana järjestelmä voi kuitenkin luoda sekä todentamisen että kirjanpidon.
Kuinka tilit määritetään
Laki ei edellytä erityistä tilitaulukkoa.
Mutta selkeä suunnitelma on osa järjestelmän dokumentaatiota, ja useimmat ihmiset käyttävät BAS:ia.
Suunnitelman saa suunnitella itse
Tilikartta näyttää kirjanpitotilit ja niiden käytön. Kirjanpidosta vastaava voi suunnitella sen itse. Käytännössä useimmat ihmiset käyttävät BAS-tilikarttaa. Se löytyy useimmista vakioohjelmista, se on linkitetty SRU-koodeihin raportoimista varten Skatteverket ja sitä käytetään koulutuksessa. Yrityksen mukautukset dokumentoidaan asianmukaisesti, ja suuret poikkeamat BAS:sta tulisi sisällyttää järjestelmädokumentaatioon.
BAS käy läpi myös kirjanpidon säännöt, joita tämä sivu noudattaa rakenteeltaan.
Miksi niin monet valitsevat BAS:n
Sinun ei tarvitse rakentaa suunnitelmaa tyhjästä. Tietojen antaminen viranomaisille helpottuu. Ja se, joka ottaa kirjanpidon hoitaakseen tai kirjanpitäjä, tunnistaa tilit.

Seitsemän vuotta Ruotsissa hyvässä kunnossa
Säästä jonkun muun luettavaksi seitsemän vuoden kuluttua.
Säännöt luvussa 7 muutettu 1.7.2024, SFS 2024:342. Vanhemmissa katsauksissa voidaan edelleen mainita kolmen vuoden sääntö alkuperäiselle siirron jälkeen. Se ei ole enää voimassa.
Kuinka kauan
Asiakirjojen tulee olla kestäviä ja helposti saatavilla. Ne on säilytettävä seitsemänteen vuoteen asti sen kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jolloin tilikausi päättyi, varastoituina Ruotsissa, hyvässä kunnossa ja vakuuttavasti ja selkeästi, luku. 7 § 2. Paperitietojen tuottamiseen tarvittavien laitteiden ja järjestelmien tulee olla saatavilla Ruotsissa koko säilytysajan. Useita vuosia kestävien sopimusten osalta aika lasketaan sen viimeisen tilikauden lopusta, jota tiedot koskevat.
Missä muodossa
Kirjanpitotiedot on säilytettävä paperiasiakirjana tai sähköisenä asiakirjana, joka voidaan tuottaa paperiasiakirjaksi välittömällä tulosteella, kpl. 7 § 1. Itse vastaanotetut tai laatimat asiakirjat on säilytettävä siinä kunnossa tai muodossa, jossa ne olivat vastaanotettaessa tai laadittaessa. Peruskirjan ja pääkirjan tulostaminen paperille ei ole pakollista, kunhan voit tehdä niin.
Kun alkuperäinen saa tuhota
Yritys voi siirtää kirjanpitotiedot toiseen tositteeseen ja sen jälkeen tuhota edellisen, jos siirtoon ei liity tietojen muuttumisen tai katoamisen vaaraa, luku. 7. Kohta 6. Kirjanpitolautakunta on päivittänyt ohjetta uusien sääntöjen vuoksi. Erityisistä syistä Skatteverket voi yksittäistapauksissa sallia asiakirjojen tuhoamisen ennen säilytysajan päättymistä, ks. 7 Osa 7.
Mitä säästää ja missä
Kaikki kirjanpitotiedot, ei vain laskut.
Määritelmä löytyy luvusta. 1. Kohta 2. Vastuu on aina kirjanpidosta vastaavalla henkilöllä.
Mitä kirjanpitotiedot ovat
Aloitustase, perus- ja pääkirja, vakuuslaskenta, varmennukset, asiakirjat, joihin tarkastus viittaa, järjestelmädokumentaatio ja käsittelyhistoria, vuosikertomus, tilinpäätös tai yksinkertaistettu tilinpäätös, taseerien erittelyt, erityisen tärkeät sopimukset ja muut tiedot, joita tarvitaan erien käsittelyn ymmärtämiseen.
Mistä tiedot löytyvät
Pääsääntö on varastointi Ruotsissa. Sähköisiä asiakirjoja voidaan tietyin edellytyksin säilyttää toisessa EU-maassa, muun muassa Skatteverket ilmoittamisen jälkeen ja välittömällä sähköisellä valvonnalla, ch. 7 Osa 3 a. Paperitodistus voidaan säilyttää väliaikaisesti ulkomailla, jos siihen on erityisiä syitä ja se on hyvän kirjanpitotavan mukaista, ks. 7 § 3. Ulkomailla itsenäisen johdon omaavan sivukonttorin osalta, jossa yritys on velvollinen pitämään kirjanpitoa toisessa maassa, Ruotsissa säilytysvaatimus ei koske tämän liiketoiminnan asiakirjoja, ks. 7 Osa 5. Lue myös Skatteverkets yleiskatsaus siitä, mitä laki vaatii.
Kuka on vastuussa
Arkistointi on aina kirjanpitäjän vastuulla, vaikka sen hoitaisi käytännössä jokin toimisto, skannausyritys tai ohjelmistotoimittaja. Yksityisissä yrityksissä se on elinkeinonharjoittaja henkilökohtaisesti, myös luovutuksen jälkeen tai toiminnan lopettamisen jälkeen. Jos elinkeinonharjoittaja kuolee, kuolinpesä ottaa vastuun. Oikeushenkilössä vastuu seuraa henkilöä sellaisenaan; Käytännössä vastuun kantavat hallitus ja toimitusjohtaja sekä arkistointia tosiasiallisesti hoitanut henkilö.
Vuosikertomus, tilinpäätös tai yksinkertaistettu tilinpäätös
Se, miten vuosi pitäisi sulkea, riippuu muodosta – ja joskus koosta.
Säännöt löytyvät luvusta. 6. kirjanpitolaki ja tilinpäätöslaki. K-säännöissä puhutaan siitä, miten se käytännössä pitäisi tehdä.

Vuosikertomus
Osakeyhtiöiden, taloudellisten yhdistysten, kauppayhtiöiden, joiden osakkaana on oikeushenkilö, kirjanpitovelvollisten säätiöiden (kapeaa poikkeusta lukuun ottamatta) ja eräiden muiden muotojen tulee aina tehdä vuosikertomus ja julkistaa se, ks. 6. Osat 1–2. Sama koskee raja-arvojen mukaan suurempia yrityksiä ja suuremmassa ryhmässä olevia emoyrityksiä. Vuosikertomus on laadittu tilinpäätöslain mukaisesti.
Vuositilinpäätös
Muiden yritysten kuin niiden, joiden on tehtävä vuosikertomus, on, jos ne eivät sitä silti tee, päätettävä vuositilinpäätökseen, kappale. 6. Kohta 3. Sen on koostuttava tuloslaskelmasta ja taseesta, luettavassa tai sähköisessä muodossa ja joissa on määrät Ruotsin kruunuina, ch. 6 4 § Tilinpäätös on laadittava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä tai säätiöissä neljän kuukauden kuluessa, ks. 6. Osa 7.
Yksinkertaistettu tilinpäätös
Yritykset, jotka eivät ole velvollisia laatimaan vuosikertomusta ja joiden vuotuinen liikevaihto on normaalisti enintään kolme miljoonaa kruunua, voivat laatia tilinpäätöksen yksinkertaistettuna, ks. 6. 3 ja 6 § Yksinkertaistettu tilinpäätös koostuu myös tuloslaskelmasta ja taseesta, ja se on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Julkiset osakeyhtiöt eivät siis voi valita tätä muotoa, koska niiden on aina tehtävä vuosikertomus.
Raja-arvot isommille yrityksille
Enemmän kuin yksi kausi, kaksi peräkkäistä vuotta.
Samaa numeroa käytetään luvussa. 1. Tilinpäätöslain 3 § ja luvussa 6 Kirjanpitolain 1 §. Aloittava yritys on aina pienempi yritys kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Työntekijät
Keskimääräinen henkilöstön määrä on ollut yli 50 kullakin kahdella viimeisellä tilikaudella.
Tase
Raportoitu taseen loppusumma on kummaltakin kahdelta viimeiseltä tilikaudelta ollut yli 40 milj. kruunua.
Liikevaihto
Raportoitu liikevaihto on kummaltakin kahdelta viimeiseltä tilikaudelta ollut yli 80 miljoonaa kruunua. Yleishyödyllisille yhdistyksille, uskonnollisille yhteisöille, yhteisöille ja säätiöille tulee rajojen testauksen yhteydessä liittää liikevaihtoon avustukset, lahjat, jäsenmaksut ja vastaavat.
Yritykset, joiden arvopapereilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, ovat aina suurempia yrityksiä. Pienemmät yritykset ovat niitä, jotka eivät ole suurempia. K3, BFNAR 2012:1, on vuosikertomusten pääsääntö ja pakollinen suuremmille yrityksille. Pienemmät yritykset voivat usein valita vuosikertomukseksi K2, BFNAR 2016:10 ja tilinpäätökseksi BFNAR 2017:3. Yksinkertaistettu tilinpäätös laaditaan K1: BFNAR 2006:1:n mukaisesti yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta ja BFNAR 2010:1:n mukaisesti voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja rekisteröityjen uskonnollisten yhteisöjen osalta. Mitkä säädökset sopivat yrityksellesi, näet kirjanpitolautakunnan katsauksesta.
Jotta joku muu ymmärtää järjestelmän
Muiden on voitava seurata kirjanpidon rakennetta.
Yrityksen on laadittava järjestelmädokumentaatio ja hoitohistoria, kappale. 5 Osa 11.
Järjestelmän dokumentaatio
Järjestelmän organisaation ja rakenteen kuvaukset tarvitaan yleiskuvan saamiseksi. BFNAR 2013:2 luvun 9 mukaan sen tulee tyypillisesti sisältää tilikartta, kuvaus siitä, miten tilejä käytetään ja laaditaan tilinpäätöksessä, jos tämä ei käy ilmi suunnitelmasta, kokoelmakaaviosta ja arkistokaaviosta. Jos yrityksellä on useita erillisiä kirjanpitotietoja, on ilmoitettava, mistä muiden tiedot löytyvät, ks. 5. 11 §:n toinen kohta.
Kun vähempi riittää
Tietoja ei tarvitse antaa, jos kirjanpidon perusteella on jo selkeä yleiskuva, joka asiakirjoissa on annettava. Tämä koskee ensisijaisesti manuaalista kirjanpitoa tai standardoitua ohjelmaa, jota hallitaan ilman automaattista kirjanpitoa. Täydennystä tarvitaan usein, jos on automaattisia kirjauksia, useita varmistusnumerosarjoja tai useita tietokonepohjaisia osia.
Hoitohistoria
Käsittelyhistorian tulee mahdollistaa vaikeuksitta jälkikäteen seuraaminen ja ymmärtäminen, miten yksittäiset tuotteet on käsitelty. Tämä sisältää käsittelysäännöt, esimerkiksi ohjeet sosiaaliturvamaksujen automaattiseen kirjanpitoon ja mielellään tiedot siitä, kuka on työskennellyt kirjanpidon parissa, milloin ja minkä kanssa. Kassakoneilla tulee olla myös järjestelmädokumentaatio ja käsittelyhistoria, kun niitä käytetään kirjanpidossa.
Ruotsi lähtökohtana
Sama laki myös ulkomailla toimiville.
Ruotsalaisen yrityksen, jolla on sivuliike tai muu toiminta ulkomailla, on noudatettava Ruotsin säännöksiä myös tässä osassa ja otettava huomioon myös toimintamaan säännöt.
Sivuliike Ruotsissa
Kirjanpitovelvollisuuden merkitys on sama sivuliikkeelle kuin samantyyppiselle ruotsalaiselle yhtiölle. Sivukonttorilla tulee olla oma kirjanpito, joka on erillään ulkomaisen yhtiön kirjanpidosta yleisestä kirjanpidosta. 4. Osa 7. Katso ulkomaisten sivukonttoreiden laki (1992:160).
Kieli
Yrityksen itse laatimat kirjanpitotiedot on kirjoitettava ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi tai englanniksi, ch. 1 § 4. Skatteverket voi erityisistä syistä sallia muun kielen, mutta tilinpäätöslain mukaan vuosikertomus on aina oltava ruotsiksi.
Varastointi ulkomailla
Pääsääntönä on edelleen, että asiakirjojen, laitteiden ja järjestelmien on oltava Ruotsissa koko säilytysajan, kappale. 7. Kohta 2. Poikkeukset sähköiseen varastointiin toisessa EU-maassa, tilapäiseen paperitodistuksen varastointiin ja ulkomailla sijaitseviin sivukonttoreihin löytyvät luvusta. 7. Osat 3–5. Ne ovat ehdollisia - lue kappaleet ennen arkiston siirtämistä.
Arjessa
Laki asettaa vaatimukset. Vinnra helpottaa niiden seuraamista.
Sinulla on aina viimeinen sana. Mitään ei kirjata ilman hyväksyntääsi.
Pysyvät alustat
Ota kuva kuitista tai syötä lasku, sano mikä sopii ja hyväksy ehdotus. Asiakirja tulee postin mukana, joten varmistus ja kirjanpito ovat yhteydessä toisiinsa.
Peruskirja ja pääkirja
Kun olet hyväksynyt tuotteen, se on kirjanpidossa ja voidaan näyttää sekä rekisteröintijärjestyksessä että tilikohtaisesti. Vinnraren ehdottaa tiliä ja arvonlisäveroa, mutta ei muuta jo hyväksymääsi.
Vie ja tallenna
Omistat tietosi ja voit viedä ne milloin tahansa, myös SIE muodossa. Vinnra pitää kirjanpitoa niin kauan kuin sopimus on voimassa. Kun tili suljetaan, saat linkin tietoihisi 30 päivän ajan. Tämän jälkeen tilin tiedot poistetaan. Olet vastuussa kirjanpitotietojen tallentamisesta niin kauan kuin ch. 7. Osa 2 edellyttää. Se käy selvästi ilmi käyttöehdoista.
Yhdistyksille ja virastoille
Sama järjestys koskee Vinnra yhdessä asiakkaidensa kanssa käyttäviä yhdistyksiä ja tilitoimistoja. Lue lisää yhdistyksistä ja virastopaketista.
Lähteet
Lue lisää perustuslaeista.
Olemme viitanneet vain niihin lukuihin, kohtiin ja kohtiin, jotka olemme tarkastaneet konsolidoidusta lakitekstistä tai kirjanpitolautakunnan neuvoista.
• Kirjanpitolaki (1999:1078) – Riksdagenin konsolidoitu versio, tom SFS 2024:342.
• Tilinpäätöslaki (1995:1554) – vuosikertomus ja suurempien ja pienempien yritysten määritelmä.
• Arvonlisäverolaki (2023:200) – omat vaatimukset laskun sisällölle.
• Laki (1992:160) ulkomaisista sivuliikkeistä jne
• BFN:n yleisneuvonta – BFNAR 2013:2 Kirjanpito, K1 – K3 ja muut neuvot.
• Muutoksia ohjeeseen Kirjanpito – päivitys arkistointisäännöistä johtuen vuonna 2024.
• BAS - kirjanpitosäännöt - yleiskatsaus, jota tämä sivu noudattaa rakenteeltaan. Huomaa, että arkistointiosio saattaa silti kuvata vanhempaa kolmen vuoden sääntöä.
• Skatteverket: Kirjanpito – mitä laki vaatii?
• GDPR ja kirjanpito – kun asiakirjat sisältävät henkilötietoja.
Usein kysytyt kysymykset
Kysymyksiä, jotka tulevat usein lain eteen.
Lyhyet vastaukset, lähde mainiten tarvittaessa.
Ei aina. Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, rekisteröidyt uskonnolliset yhteisöt ja tietyt yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia, jos varat ylittävät puolitoista miljoonaa kruunua, ch. 2. 2 § Velvollisuus päättyy, jos arvo viimeisen kolmen tilikauden lopussa on ollut rajaa pienempi. Jos yhdistys harjoittaa kaupallista toimintaa tai on konsernin emoyhtiö, se on velvollinen pitämään kirjanpitoa myös rajan alle.
Haluatko, että kirjanpito on lain mukainen - hukkumatta siihen?
Luo tili BankID:llä. Vinnraren ehdottaa, sinä hyväksyt ja asiakirjat ovat mukana.
